Skip to content

Nummelan koekenttä (Jokioinen)

Nummelan koekentällä selvitettiin PVO- ja TOSKA-hankkeissa (2006–2017) salaojien ojavälien vaikutuksia satoon, maan rakenteeseen, pellon hydrologiaan ja ravinnehuuhtoutumiin kokeellisen tutkimuksen ja matemaattista mallintamisen keinoin. VesiHave-hankkeessa on jatkettu salaoja- ja pintavaluntaveden määrän ja laadun mittauksia samoin kuin muita (sadanta, maan kosteus, pohjavedenpinnan syvyys, lumen syvyys) mittauksia.

Koekentän osalle (alue D), jolla oli ollut 32 metrin ojaväli 1950-luvulta alkaen, tehtiin vuonna 2014 täydennysojitus (ojaväli 10,7 m). Toimenpide ei kuitenkaan yksinään ole tähän mennessä riittänyt parantamaan satomääriä eikä maan rakennetta. Vesihave-hankkeessa alueen rakennetta koetetaan parantaa biologisen ja mekaanisen kuohkeutuksen yhdistelmällä. Alueelle kylvettiin keväällä 2019 syväjuuristen kasvien seos (sinimailanen, rehumailanen, ruokonata ja timotei). Kylvetyn alueen keskiosaan tehtiin koeruutualue, jossa syväjuuristen kasvien ruutujen lisäksi on kauraa kasvavia kontrolliruutuja. Muille alueille (A, B ja C) kylvettiin kauraa.

VesiHave-hankkeessa on tavoitteena selvittää, missä määrin alueen D huonot sadot ovat johtuneet huonosta fosforiluvusta, eivätkä pelkästään huonosta maan rakenteesta. Koekentälle perustettiin keväällä 2019 fosforin porraskoe, jossa lannoitusportaina on 0, 5, 15, 30 ja 45 P kg/ha. Fosforin porraskoetta jatketaan samalla tavalla vuonna 2020.

Hankkeessa mitataan vuoden 2020 aikana myös kasvihuonekaasupäästöjä sekä pohja­vesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia.

Luonnonvarakeskus ja Salaojituksen tutkimusyhdistys ry tekevät yhteistyötä Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen (Samassa Vedessä), Risky P economy (RiPE) ja VesiHave -hankkeiden kesken liittyen Nummelan salaojituskentällä alueen A rakennekalkituskokeeseen ja fosforilannoitus­kokeeseen.