TUTKIMUS
Salaojituksen tutkimusyhdistys koordinoi salaojitusta ja pellon vesitaloutta käsitteleviä yhteistutkimushankkeita. Viime vuosina hankkeisiin ovat osallistuneet Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto-yliopisto, Sven Hallinin tutkimussäätiö sr, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Tutkimusyhdistyksen koordinoimat käynnissä olevat hankkeet on esitelty alla. Aikaisemmista tutkimuksista on tietoa täällä.
VESITALOUDEN HALLINTA MAATALOUSVALTAISILLA VALUMA-ALUEILLA (VESIMA), 2023-2024
VESIMA-hankkeen tavoitteena on luoda systemaattinen lähestymistapa maatalousvaltaisen valuma-alueen vesitaloudellista suunnittelua varten. Hankkeessa tehdään valuma-aluelähtöisen suunnittelun tueksi käytännön suunnitteluohjeistus sekä tutkitaan eri vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikutuksia kasvintuotantoon ja ympäristöön. Vesitaloudellisista toimenpiteistä paikalliskuivatuksen osalta selvitetään salaojituksen, täydennysojituksen, säätösalaojituksen/salaojakastelun vaikutuksia peltoalueiden hydrologiaan, vesistökuormitukseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja satotasoon. Peruskuivatuksen osalta selvitetään valtaojan padotuksen vaikutuksia. Lisää tutkimuksesta
VESITALOUDEN HALLINTA VESIENSUOJELUSSA 2 (VesiHave 2), 2021-2022
Pellon vesitalouden hallinta on keskeinen tekijä sekä pellon tuottavuuden parantamisessa että vesistökuormituksen vähentämisessä. Maankuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista pellon perusparannustoimenpiteistä ja viljelytoimista saadaan optimaalinen hyöty. Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa 2 (VesiHave 2) -hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten paikallis- ja peruskuivatukseen kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että hyödynnetään satopotentiaali, turvataan kestävä maan rakenne ja minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen lisäksi hankkeessa tutkittiin myös syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta em. tekijöihin. Lisäksi tutkittiin maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä sekä fosforilannoituksen vaikutusta satoon. Lisää tutkimuksesta
PERUSPARANNUKSET JA RAVINNETASE SUOMALAISESSA PELTOVILJELYSSÄ (PERA), 2017 - 2020
Pellon perusparannukset ovat sadontuottokyvyn perusta. Puutteellisen ojituksen vaikutukset voivat näkyä kasvukaudella liiallisen märkyyden aiheuttamina satotappioina ja sadonkorjuun onnistumisen vaarantumisena syksyllä pellon kantavuuden heikentyessä. Ongelmat pellon kuivatuksen tilassa aiheuttavat viljelijöille pahimmillaan alhaisia satoja vuodesta toiseen. PERA-hankkeessa selvitettiin erityisesti pellon kuivatuksen tilan vaikutuksia panostuottavuuden tasoihin ja ravinnetaseisiin peruslohkotasolla. Kuivatusinvestointien kannattavuutta tarkasteltiin viljelijän ja yhteiskunnan näkökulmista. Ravinnehuuhtoumariskiä arvioitiin lohkokohtaisen ravinnetaseen avulla, jota on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa sekä typen että fosforin osalta, mutta ilman tietoa pellon kuivatuksen tilasta. Lisää tutkimuksesta
TUOTANTOSUUNNAN MUUTOKSEN VAIKUTUS SAVIPELLOLTA TULEVAAN RAVINNE- JA KIINTOAINEKUORMITUKSEEN (Gårdskullan kartanon tutkimusalue)
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää veden sekä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumisreittejä ja kuormitusta suhteellisen suuren peltolohkon (salaojaston valuma-alueen) mittakaavassa sekä sitä, miten valunta ja valumavesien pitoisuudet ja huuhtoumat muuttuvat siirryttäessä tavanomaisesta viljanviljelystä luonnonmukaiseen nurmiviljelyyn ja lihakarjan laidunnukseen. Pitkäaikaisen mittaustoiminnan tavoitteena on saada esille myös pellon kaltevuuden ja erilaisten sääolosuhteidenvaikutusta kuormitukseen sekä tuottaa aineistoja matemaattista mallinnusta varten. Malleja voidaan hyödyntää mm. peltoalueiden vesitalouden ja vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa. Lisää tutkimuksesta