Nummelan koekenttä
Nummelan koekentällä Jokioisissa tutkitaan peltoviljelyn tuottavuuden parantamista ja vesistökuormituksen vähentämistä täydennysojituksella, maan biologisella (syväjuuriset kasvit) ja mekaanisella (jankkurointi) kuohkeutuksella. Koekenttä koostuu neljästä eri tavoin salaojitetusta koealueesta (A, B, C ja D; kuva 1). Koealueiden salaojitus on tehty alkujaan 1950-luvun alussa joko 16 (A, B ja C) tai 32 metrin (D) ojavälillä. Keväällä 2008 yksi koealue uusintaojitettiin (A) ja yksi täydennysojitettiin (C). Keväällä 2014 täydennysojitettiin kolmas koealue (D). Alue C alkuperäisellä ojituksella jätettiin ns. vertailualueeksi.
Alkujaan 32 metrin ojavälin alue (alue D) kärsi selvästi märkyydestä, ja maan rakenne alueella oli muita alueita huonompi. Keväällä 2014 tehty täydennysojitus (ojaväli 10,7 m) ei kuitenkaan yksinään riittänyt parantamaan satomääriä eikä maan rakennetta. VesiHave-hankkeen tavoitteena on parantaa alueen D kasvukuntoa biologisen ja mekaanisen kuohkeutuksen yhdistelmällä. Alueelle perustettiin keväällä 2019 ruutukoe maan rakenteen parantamiseksi (kuva 2). Alueelta D saatuja mittaustuloksia verrataan muiden koealueiden mittauksiin sekä alueen D mittauksiin ennen kuohkeutuskoetta. VesiHave-hankkeessa on tavoitteena myös selvittää, missä määrin alueen D huonot sadot ovat johtuneet huonosta fosforiluvusta, eivätkä pelkästään huonosta maan rakenteesta.
Luonnonvarakeskus ja Salaojituksen tutkimusyhdistys ry tekevät yhteistyötä Maatalouden rehevöittävä fosforikuormitus ja sen vähentäminen (Samassa Vedessä), Risky P economy (RiPE) ja VesiHave -hankkeiden kesken liittyen Nummelan salaojituskentällä alueen A rakennekalkituskokeeseen ja fosforilannoituskokeeseen.
Koealueiden salaojitukset
• A ojaväli 16 m 1952, uusintaojitus 6 m:n ojavälillä 2008
• B ojaväli 16 m 1952
• C ojaväli 16 m 1952, täydennysojitus 8 m:n ojavälillä 2008
• D ojaväli 32 m 1952, täydennysojitus n. 11 m:n ojavälillä 2014
Kuva 1. Nummela koekentän koealueet (A−D) ja niiden salaojitukset.
Nummelan koekentän mittausasema.
Salaoja- ja pintakerrosvalunnan mittaus ja näytteenotto.
Mittaukset kaikilta koealueilta keväästä 2007 lähtien
• salaoja- ja pintakerrosvalunta
• valumavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuus
• pohjavedenpinnan syvyys
• maan kosteus (pintakerros, 0–30 cm)
• roudan syvyys, lumen paksuus ja vesiarvo
• sadon määrä ja laatu (v. 2008 lähtien)
• maan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet
Koekentällä mitataan sadantaa automaattisella mittarilla ja keräävällä (astia) sademittarilla. Muut meteorologiset havainnot saadaan Jokioisten observatoriosta. Vuoden 2020 aikana mitattiin myös kasvihuonekaasupäästöjä.
Kuohkeutuskoe
• Koko alue D toimii koeruutuna, jonka valuntaa ja huuhtoumia verrataan alueisiin A, B ja C.
• Alueen D keskellä on ruutukoe, jossa kuohkeutuksen vaikutusta verrataan käsittelemättömään maahan.
• Ruutukokeessa on seuraavat käsittelyt:
1. Syväjuurinen kasvilajiseos ilman jankkurointia
2. Syväjuurinen kasvilajiseos ja jankkurointi (2022)
3. Kaura (2019 ja 2021)/ohra (2020 ja 2022) verrannekasvina ilman jankkurointia
4. Kaura (2019 ja 2021)/ohra (2020 ja 2022) ja jankkurointi (2022)
Kuva 2. Maan biologinen ja mekaaninen kuohkeutus Nummelan v. 2014 täydennysojitetulla alueella (D). Koko D-alue (3,4 ha) toimii kuohkeutuksen koealueena, jonka valuntaa, huuhtoumia ja satoa verrataan ojitusalueisiin A, B ja C. A-alueen keskellä on ruutukoe neljällä käsittelyllä.
Biologinen kuohkeutus
Syväjuurinen nurmi perustettiin keväällä 2019 suojaviljaan (kaura).
Nurmiseos:
• Sinimailanen (syväjuurinen) 8 kg/ha
• Rehumailainen (sinimailasen ja sirppimailasen risteytys, talvenkestävyys parempi kuin sinimailaisen) 4 kg/ha
• Ruokonata (syväjuurisin heinäkasvi, hidas alkuunlähtö) 6 kg/ha
• Timotei (varmistamassa heinäkasvien talvehtimista) 2 kg/ha
• Täydennyskylvö kesäkuussa 2020 (vain koeruuduilla)
• Ei nurmen niittoa v. 2019, yksi niitto v. 2020 -
Mekaaninen kuohkeutus
Mekaaninen kuohkeutus tarkoittaa maan jankkurointia. Se tehtiin kesällä 2022.
Muut koejärjestelyt
• D-alueen viljaruuduissa ja koealueilla A, B ja C kauraa v. 2019, ohraa v. 2020, v. 2021 kauraa ja v. 2022 ohraa
• Tavanomaiset viljelytoimet D-alueen viljaruuduissa ja koealueilla A, B ja C
Maanäytteet
• Aloitusmaanäytteiden otto v. 2019 alueelta D koealueen homogeenisuuden selvittämiseksi; syvyydet 20–30 cm ja 30–40 cm, irtotiheys, org. C, liero- ja juurikanavat v. 2020
Fosforilannoituksen porraskoe
Fosforin porraskoe perustettiin huonotuottoisen täydennysojitetun alueen D reunalle keväällä 2019 (kuvat 2 ja 3). Lannoitusportaina on 0, 5, 15, 30 ja 45 P kg/ha vuodessa. Vuosina 2019 ja 2021 viljelykasvina oli kaura sekä vuonna 2020 ja 2022 ohra.
Kuva 3. Fosforiporraskokeen koejärjestely: satunnaistettujen täydellisten lohkojen koe, neljä kerrannatta.
Maanäytteet
Maanäytteet otettiin ennen kylvöä ja lannoitusta 0-10 cm:n ja 10-20 cm:n syvyydestä (lisäksi yksi näyte joka kerranteesta 20-30 cm:n syvyydestä) v. 2019 ja 2020.
Analyysit:
• Viljavuus
• Fosfori, alumiiini ja rauta (Mehlich3-uutolla)
• Fosfori Olsen-uutolla
• Orgaaninen hiili
Satonäytteet