VESITALOUDEN HALLINTA VESIENSUOJELUSSA 2 (VesiHave 2)

Maan hyvä kasvukunto ja korkea tuottokyky ovat oleellinen osa paitsi maatalouden kannattavuutta myös vesiensuojelua. Ratkaisukeinoja tarvitaan korkean satotason, pienten ravinnetaseiden ja -huuhtoumien tuottamiseksi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pellon vesitaloudella on keskeinen merkitys sadon määrään ja laatuun, pellolta tulevaan vesistökuormitukseen sekä maan kantavuuteen ja rakenteeseen. Pellon kuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista perusparannustoimenpiteistä, ravinteiden kierrätyksestä ja eri viljelytoimista saadaan optimaalinen hyöty. Maan kosteustilan säätömahdollisuus parantaa pellon vesi- ja ravinnetalouden hallintaa sekä kasvintuotannon että vesiensuojelun kannalta erityisesti, jos Suomen ilmasto-olot muuttuvat ennusteiden mukaisesti.

VesiHave 2 -hanke toteutettiin yhteistutkimushankkeena vuosina 2021–2022, ja se liittyi vuosina 2018–2020 toteutettuun Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -hankkeeseen.

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa 2 (VesiHave 2) -hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten paikallis- ja peruskuivatukseen kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että hyödynnetään satopotentiaali, turvataan kestävä maan rakenne ja minimoidaan vesistökuormitus. Ojituksen lisäksi hankkeessa tutkittiin myös syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta em. tekijöihin. Lisäksi tutkittiin maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä sekä fosforilannoituksen vaikutusta satoon.

Hankkeessa selvitettiin paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmien tehokkuutta ja säädön toimivuutta sekä säädön käyttömahdollisuuksia yksittäisillä peltoalueilla ja maatalousvaltaisilla valuma-alueilla. Hankkeessa tutkittiin myös salaojituksen ja valtaojan vuorovaikutuksia ja optimaalista säätöä matemaattisia malleja käyttäen.

Hanke tuotti tietoa menetelmien vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten. Se koostui neljästä osahankkeesta, joiden yksityiskohtaisemmat tavoitteet olivat:

1. Selvittää, miten säätösalaojitus ja salaojakastelu vaikuttavat pellon vesitaseen komponentteihin ja pohjavedenpinnan korkeuteen, satoon ja vesistökuormitukseen peltoalueen mittakaavassa tavanomaisella kivennäismaalla. Lisäksi tutkittiin kasvihuonekaasupäästöjä maan eri kosteustiloissa. Kohdealueena oli Sievin salaojituskoekenttä. Lisää tutkimuksestajjdkl

2. Selvittää kokeellisesti, miten valtaojan padotus vaikuttaa pohjavedenpinnan korkeuteen padon yläpuolisilla peltoalueilla. Kohdealueena oli Korvenoja Järvikylässä Sievissä. Lisää valtaojan padotus-tutkimuksesta Lisää tutkimuksesta

3. Selvittää, miten täydennyssalaojitus ja sen jälkeen tehtävä maan biologinen ja mekaaninen kuohkeutus vaikuttavat pellon tuottokykyyn ja vesistökuormitukseen sekä maan rakenteeseen. Lisäksi tutkittiin fosforilannoituksen vaikutusta satotasoon ja kasvihuonekaasupäästöjä salaojitetusta savimaasta. Kohdealueena oli Nummelan koekentän täydennysojitettu peltoalue Jokioisissa. Lisää tutkimuksesta

4. Kehittää matemaattinen mallijärjestelmä, joka kuvaa salaojituksen ja valtaojien välistä vuorovaikutusta ja säätöä. Lisää tutkimuksesta

VesiHave 2 -hanke toteutettiin yhteistutkimushankkeena, jonka osapuolet olivat: Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry vastasi hankkeesta ja koordinoi sen toteutusta.

Tutkimusta rahoittivat ympäristöministeriö ja Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä tutkimukseen osallistuneet tahot.

Raportti
VesiHave -hankkeesta on julkaistu Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) - Loppuraportti 2021 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedotteena 35 ja se on ladattavavissa tästä.