Skip to content

VESITALOUDEN HALLINTA VESIENSUOJELUSSA (VesiHave)

Maan hyvä kasvukunto ja korkea tuottokyky ovat oleellinen osa paitsi maatalouden kannattavuutta myös vesiensuojelua. Ratkaisukeinoja tarvitaan korkean satotason, pienten ravinnetaseiden ja -huuhtoumien tuottamiseksi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Pellon vesitaloudella on keskeinen merkitys sadon määrään ja laatuun, pellolta tulevaan vesistökuormitukseen sekä maan kantavuuteen ja rakenteeseen. Pellon kuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista perusparannustoimenpiteistä, ravinteiden kierrätyksestä ja eri viljelytoimista saadaan optimaalinen hyöty. Maan kosteustilan säätömahdollisuus parantaa pellon vesi- ja ravinnetalouden hallintaa sekä kasvintuotannon että vesiensuojelun kannalta erityisesti, jos Suomen ilmasto-olot muuttuvat ennusteiden mukaisesti.

VesiHave-hankkeen päätavoitteena on peltoalueiden optimaalinen vesitalouden hallinta.

Hankkeessa selvitetään paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmien, eli salaojituksen ja valtaojien, tehokkuuden ja säädön toimivuutta ja mahdollisuuksia peltoalueella ja maatalousvaltaisilla valuma-alueilla.
Hanke tuottaa tietoa menetelmien vaikutuksista kasvintuotannon, maan kuivatuksen ja vesiensuojelun suunnittelua varten siten, että maksimoidaan satotaso ja sadon laatu, turvataan kestävä maan rakenne sekä minimoidaan vesistökuormitus. Hankkeessa selvitetään myös maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä. VesiHave-hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevien koekenttien mittausjärjestelyjä ja -aineistoja sekä Aalto-yliopistossa kehitettyä matemaattista FLUSH-mallia.

Hanke toteutetaan kolmena osahankkeena:

1. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen täydennysojituksella sekä muilla perusparannustoimenpiteillä. Kohdealueena on Nummelan salaojakoekenttä Jokioisissa. Lisää tutkimuksesta
2. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen säätösalaojituksella ja valtaojan padotuksella. Kohdealueena on Sievin salaojakoekenttä Pohjois-Pohjanmaalla. Lisää tutkimuksesta
3. Matemaattisen mallin (FLUSH) kehittäminen ja soveltaminen peltoalueiden vesitalouden suunnittelun apuvälineeksi. Kohteena on erityisesti säätösalaojituksen ja valtaojan padotuksen hydrologisten vaikutusten arviointia, sovellusalueena Sievin koekenttä. Lisää tutkimuksesta

Hanke toteutetaan yhteistutkimushankkeena, jonka osapuolet ovat: Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry vastaa hankkeesta ja koordinoi sen toteutusta. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun.

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä hankkeeseen osallistuvat tahot.