VESIMA-hankkeen tavoitteena on luoda systemaattinen lähestymistapa maatalousvaltaisen valuma-alueen vesitaloudellista suunnittelua varten. Hankkeessa tehdään valuma-aluelähtöisen suunnittelun tueksi käytännön suunnitteluohjeistus sekä tutkitaan eri vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikutuksia kasvintuotantoon ja ympäristöön. Vesitaloudellisista toimenpiteistä paikalliskuivatuksen osalta selvitetään salaojituksen, täydennysojituksen, säätösalaojituksen/salaojakastelun vaikutuksia peltoalueiden hydrologiaan, vesistökuormitukseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja satotasoon. Peruskuivatuksen osalta selvitetään valtaojan padotuksen vaikutuksia hydrologiaan.

Hanke toteutetaan viitenä osahankkeena:

1. Systemaattinen lähestymistavan ja suunnitteluohjeiden laatiminen maatalousvaltaisen valuma-alueen vesitaloudellista suunnittelua varten. Tähän sisältyy muun muassa vesienkäyttöön kohdistuvien tavoitteiden, lähtötietojen ja vesitaloudellisten toimenpiteiden selvittäminen sekä vaihtoehtojen muodostaminen. Osahanke toteutetaan Raaseporijoki-hankkeen tietojen (kuten maankäyttö, toimenpiteet, jatkuvatoimiset veden laatumittaukset), toteutettujen toimenpiteiden ja kahden suunnitteluorganisaation asiantuntemuksen pohjalta.
2. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen säätösalaojituksella ja salaojakastelulla. Osahankkeessa jatketaan vuonna 2019 Sievin salaojakoekentällä Pohjois-Pohjanmaalla aloitettuja mittauksia sekä mittaustulosten analysointia. Tuloksia hyödynnetään osahankkeessa 1.
3. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen valtaojan padotusta käyttäen. Kohdealueena on Korvenoja Järvikylässä Sievissä, jossa jatketaan syksyllä 2019 aloitettuja mittauksia, jotka hyödynnetään osahankkeessa 1.
4. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen täydennysojituksella ja maan biologisella ja mekaanisella kuohkeutuksella. Kohdealueena on Nummelan salaojakoekenttä Jokioisissa. Koekentällä tutkitaan myös pitkäaikaisen märkyyden aiheuttaman huonon fosforiluvun parantamista fosforilannoituksella sekä maan rakenteen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.
5. Maatalousmaiden vesistökuormituksen arviointi eri viljely- ja sääolosuhteissa pitkäaikaisten mittausten perusteella. Kohdealueena on Gårdskullan kartanon kaksi peltolohkoa Siuntion Kirkkojoen valuma-alueella. Yhteistyötaho on Siuntionjoki 2030 -hanke.

Hankkeen tulokset ovat laaja-alaisesti sovellettavissa valuma-aluelähtöisessä vesitalouden suunnittelussa maatalousvaltaisilla valuma-alueilla. Hanke tuottaa tietoa eri ojitusratkaisujen vaikutuksista maatalouden tuottavuuteen ja ympäristöön. Tulokset hyödyntävät mm. maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen arviointia sekä ympäristönsuojelun ja tuotannollisten investointien tukien ohjausta. Tulokset viedään käytäntöön tiedottamalla niistä hallinnolle, viljelijöille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja maatalousneuvojille.

VESIMA-hanke liittyy Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave, 2018–2020 ja VesiHave2, 2021–2022) -hankkeisiin. Hanke toteutetaan yhteistutkimushankkeena vuosina 2023–2024. Hankkeen vastuullinen organisaatio on Salaojituksen tutkimusyhdistys ry ja sen muut osapuolet ovat Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto-yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Vastuullinen johtaja on Salaojayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Olle Häggblom. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Raaseporijoki-hankkeen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY)/Siuntionjoki 2030 -hankkeen sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston maataloustieteiden osaston kanssa.

Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö (Vesiensuojelun tehostamisohjelma), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (maa- ja metsätalouden vesienhallinta), Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä hankkeeseen osallistuvat laitokset.